Ark­ki­teh­ti Georg Schrec­kin suun­nit­te­le­ma, hirsirakenteinen Vilp­pu­lan kirk­ko vihittiin käyttöön vuon­na 1900. Kirkon alttaritaulun on maalannut Pekka Halonen ja kirkkotekstiilit suunnitellut Tellervo Strömmer.

Ark­ki­teh­ti Georg Schrec­kin suun­nit­te­le­ma Vilp­pu­lan kirk­ko val­mis­tui vuon­na 1900 ja Por­voon hiip­pa­kun­nan piis­pa Her­man Råg­bergh vih­ki sen 14.9.1900.

Kirk­ko on hir­si­ra­ken­tei­nen pit­kä­kirk­ko, jos­sa sa­kas­ti on itä­pääs­sä ja kel­lo­tor­ni län­si­pääs­sä. Ik­ku­nat ovat saa­neet vai­kut­tei­ta go­tii­kas­ta. Si­säl­tä kirk­ko on kol­mi­lai­vai­nen, leh­te­rei­tä kan­nat­ta­van pyl­väi­kön ja­ka­ma. Pi­la­rei­den run­ko on kul­mi­kas, ja ylä­osas­sa on ian­kaik­ki­sen elä­män sym­bo­li voi­ton pal­mu. Kirk­ko­sa­lin penk­kien pää­ty­jen kaar­tu­vat muo­dot an­ta­vat ju­gend-vai­ku­tel­man.

Taiteilija Pekka Halonen on maalannut alttaritaulun, Vapahtaja palestiinalaisen vuoristomaiseman keskellä (1914). Kuori-ikkunassa on lasimaalaus Alfa ja Omega. Kirk­ko­teks­tii­lien suun­nit­te­lus­ta on vas­tan­nut teks­tii­li­tai­tei­li­ja Tel­ler­vo Ström­mer.

Kir­kos­sa on is­tuin­paik­ko­ja noin 700 hen­ki­löl­le. Kir­kon län­si­pää­tyyn si­joit­tuu ruusuik­ku­na. Esi­ku­va­na on kes­kiai­kai­seen goot­ti­lai­seen ym­py­rä-geo­met­ri­aan pe­rus­tu­va pyö­röik­ku­na. Ik­ku­nan puit­teis­ta muo­dos­tuu ko­ris­teel­li­nen kes­kusor­na­ment­ti, ruusu­ku­vio ja sii­tä on saa­tu osit­tain aihe Mänt­tä-Vilp­pu­lan seu­ra­kun­nan lo­goon ja si­net­tiin.

En­sim­mäi­set 15-ää­ni­ker­tai­set urut vi­hit­tiin käyt­töön 11.10.1914. Ur­ku­jen pol­ki­jaa tar­vit­tiin aina vuo­teen 1938 saak­ka. Ny­kyi­set vuon­na 1981 han­ki­tut urut ovat 21-ää­ni­ker­tai­set. Suun­nit­te­li­ja­na oli tai­tei­li­ja Asko Rau­tio­aho ja ra­ken­ta­mi­ses­ta huo­leh­ti ur­ku­ra­ken­ta­mo Tuo­mi. Ur­ku­jen jul­ki­si­vun suun­ni­tel­man laa­ti­vat yh­des­sä Asko Rau­tio­aho ja ark­ki­teh­ti Pent­ti Pel­to­nen.

Tarkista tiedot Vilppulan kirkon esteettömyydestä